Tutkimus: Suomessa on yhä miesten työt ja naisten työt – ja se on suomalaisten mielestä iso ongelma, mikä yllätti jopa tutkijan

Suomen työelämä on kuin Virossa, Latviassa tai Slovakiassa, ainakin kun katsoo ammattien jakautumista. Täällä on edelleen erikseen miesten työt ja naisten työt. Duunitorin tilaaman tutkimuksen mukaan suomalaiset ovat tästä huolissaan ja syystäkin, sanovat alan tutkijat.

Suomalaisen työelämän tasa-arvo kaipaa parannuksia. Tätä mieltä on suurin osa suomalaisista, selviää Duunitorin tilaamasta ja Kantar TNS:n toteuttamasta tuoreesta kyselystä. Suurimpana ongelmana tasa-arvon kannalta suomalaiset näkevät työmarkkinoiden jakautumisen aloihin, joissa on mies- tai naisenemmistö. 62 prosenttia suomalaisista pitää tätä ongelmana.

Alle 26-vuotiaat ovat kaikkein huolestuneimpia alojen jakautumisesta niin, että yhtäällä on miesten työt ja toisaalla naisten työt. Poliittiselta kannalta perussuomalaisten äänestäjät ovat ainoina muiden kanssa eri mieltä: 57 prosenttia katsoi, että työelämän jakautuminen miesten ja naisten töihin ei ole ongelma.

Oma ehdokas vielä hukassa? Tee myös Duunitorin vaalikone – koska työllä on väliä. Pääset vaalikoneeseen tästä. 

Töiden jakautumista sukupuolen mukaan kutsutaan segregaatioksi. Se onkin Suomessa silmiinpistävän suurta: Tilastokeskuksen mukaan vain kymmenen prosenttia Suomen työvoimasta työskentelee niin sanotuissa tasa-ammateissa, joissa työntekijöistä 40–60 prosenttia on miehiä tai naisia.

Tutkijatohtori Tuija Koivunen Tampereen yliopiston Työelämän tutkimuskeskuksesta pitää kyselyn tulosta hienona. Hän on yllättynyt, että huoli nousee näin laajasti esiin.

”Segregaation suhteen tilanne on Suomessa ollut suurin piirtein sama ainakin 1970-luvulta saakka”, Koivunen sanoo. Segregaatiota on yritetty purkaa pitkään.

”Erilaisia kehittämishankkeita, projekteja ja ohjelmia on tehty satoja. Käsittääkseni toiminta ei ole ollut kovin pitkäjänteistä, ja esimerkiksi Ruotsissa segregaatiota on saatu paremmin purettua”, Koivunen sanoo.

Kansainvälisissä vertailuissa Suomi sijoittuu samoille sijoilla Viron, Latvian ja Slovakian kanssa.

”Tässä mielessä me emme kuulu Pohjoismaihin. EU-komissio on käsittääkseni kaksi kertaa huomauttanut, että asialle pitäisi tehdä jotain”, Koivunen sanoo.

Miesten työt ja naisten työt eriytyivät hyvinvointivaltion myötä

Työelämän segregaatio syveni Suomessa 1970- ja 1980-luvuilla, kun hyvinvointivaltio kasvoi ja laajeni, sanoo historiantutkija Hanna Lindberg Tampereen yliopistolta.

”Naiset siirtyivät tuolloin helposti maataloudesta opetukseen ja erilaisiin hoivatöihin”, hän kuvaa.

Vielä 1900-luvun alkupuolella naisia oli suhteellisen paljon töissä miesvaltaisilla aloilla kuten erilaisissa tehdastöissä, Lindberg muistuttaa.

”Sitä ei mielletty hyväksi, tasa-arvoa edistäväksi asiaksi, vaan se oli aikalaisten mielestä köyhyyden merkki”, Lindberg sanoo.

Sinänsä naisten työntekoon oli maaseutu-Suomessa totuttu. Suomessa ei ole moniin Euroopan maihin tai jopa Ruotsiinkaan verrattuna ollut voimakasta ihannetta kotiäideistä.

Kun julkinen sektori 1970-luvulla kasvoi, kävi samanaikaisesti kaksi asiaa: syntyi enemmän opetus- ja hoivatyötä, jonka miellettiin sopivan ”naiseuteen”, ja toisaalta päivähoidon ja muiden hyvinvointipalvelujen yleistyminen antoi naisille entistä suuremman mahdollisuuden ryhtyä palkkatöihin, vaikka lapsia ehkä olikin.

”Työmarkkina jakautui hyvin vahvasti naisvaltaisiin ja miesvaltaisiin aloihin. Esimerkiksi vuonna 1985 työssäkäyvistä naisista melkein puolet oli töissä julkisella sektorilla”, Lindberg sanoo.

Parempaa politiikkaa, ei naisten syyttämistä

Vaikka työmarkkinoiden jakautuminen on vahvistunut hyvinvointivaltion myötä, Hanna Lindberg korostaa, ettei hän sen tähden lähtisi hyvinvointivaltiota purkamaan. Ongelmaan pitäisi hänestä puuttua vahvemmalla tasa-arvopolitiikalla.

Tuija Koivunen on samaa mieltä.

”Pitäisi tehdä pitkäjänteistä, systemaattista ja monialaista työtä eikä vain projekteja ja ohjelmia, jotka pian häviävät.”

Koivusen mukaan Suomessa puhutaan paljon siitä, että Suomi on tasa-arvoinen maa, mutta se ei pidä paikkaansa.

”Jos hallitusohjelman nykytilanteen kuvailussa on virke, että Suomessa miehet ja naiset ovat tasa-arvoisia ja piste, niin ei se kauheasti kehota tasa-arvotyöhön”, Koivunen sanoo.

Hänestä Suomessa myös ongelma segregaatiosta sälytetään naisten harteille – puhutaan, että naisten pitäisi valita erilaisia ammatteja.

”Todellisuudessa juuri naiset tekevät sukupuolelleen epätyypillisiä valintoja sekä koulutuksessa että työelämässä. Miehistä vain nuoret miehet ja maahanmuuttajamiehet tekevät niin, mutta eivät niin paljon, että mikään määrällinen mittari heilahtaisi”, Koivunen sanoo.

”Suomessa niin sanotuista naisvaltaisista aloista yksikään ei ole ikinä muuttunut miesenemmistöiseksi. Toisin päin on käynyt, eli esimerkiksi opettajat ja lääkärit ovat muuttuneet naisenemmistöisiksi.”

Tutkimus tehtiin pohjatyönä Duunitorin työelämän kysymyksiin keskittyvään vaalikoneeseen, joka avautui ehdokkaille 24.1.2019. Vaalikone aukeaa yleisölle helmikuun aikana.

Kantar TNS:n tammikuun alussa toteuttama kyselytutkimus edustaa suomalaista 18–74-vuotiasta väestöä. Kyselyyn vastasi 1017 suomalaista 4.–10.1.2019 välisenä aikana. Kyselyn virhemarginaali on noin +/- 3,1 prosenttiyksikköä.

Kysely on osa Duunitorin aloittamaa #duunivaalit-kampanjaa, jonka tarkoituksena on nostaa eduskuntavaalien alla esiin keskustelua työstä ja toimeentulosta.

Lue myös:

Eduskuntavaalit 2019 – lue tästä kaikki, mitä vaaleista pitää tietää

Sdp lupaa vaaliohjelmassaan kieltää nollatuntisopimukset ja kriminalisoida alipalkkaamisen – näin puolue lisäisi työllisyyttä

Upseeri Laura Painilainen, 30, toivoo alalle lisää naisia ja tasa-arvoa – ”Kiusaamista ja syrjintää on armeijassa sukupuolesta riippumatta”

Saara, 24, tyrmistyi työhaastattelujen asiattomista kysymyksistä – ”Mitenkäs ne lapset, onko lähitulevaisuuden haave?”