HUOM. Tätä ohjetta ei päivitetä toistaiseksi.

Päivitetty 3.9.2021  (Julkaistu 15.4.2021)

Tätä ohjetta ei tällä hetkellä päivitetä, mutta ohjetta voi käyttää tukena suunniteltaessa työpaikan omia koronaohjeita. Tärkeimmät tartuntojen ehkäisykeinot ovat rokotuksen ottaminen, käsien peseminen, maskien käyttö ja hyvästä ilmanvaihdosta huolehtiminen.

Miten koronavirus tarttuu?

Koronavirus tarttuu yleensä pisaroiden välityksellä lähietäisyydellä tartunnan saaneesta. Tartuttamisvaaraa lisää yskiminen, aivastelu ja voimakas äänen käyttö. Ilmavälitteiden tartunta on mahdollinen sisätiloissa, joissa on heikko ilmanvaihto. Ilmavälitteisen tartunnan riskiä yli 2 metrin päässä pidetään pienempänä kuin lähikontaktin aiheuttamaa tartuntariskiä.

Koronavirus voi tarttua myös kosketuksen välityksellä, jos sairastunut on esimerkiksi yskinyt käsiinsä ja on sen jälkeen koskenut toiseen ihmiseen.

Ks. Koronaviruksen tarttuminen ja itämisaika (THL)

Riskien arviointi osana riskien hallintaa 

  • Työterveyslaitoksen ohje työnantajalle koronavirusepidemiaan varautumiseksi koskee myös rakennusalan työpaikkoja.
  • Rakennustyömaalla päätoteuttaja on velvollinen tekemään yleisen riskien arvioinnin, jonka perusteella tehtyjä toimenpiteitä kaikkien rakennustyömaalla työskentelevien on noudatettava. Muut työnantajat arvioivat oman toimintansa riskit.
  • Työnantajan tulee arvioida henkilöstön riski saada koronavirustartunta.
    Työterveyslaitoksen ohje työpaikoille COVID-19 riskinarvioinnin tekemiseen.
  • Riskien arvioinnissa tulee huomioida työn tekemiseen liittyvien riskien lisäksi myös muut tilanteet työpaikalla kuten tauot. Työnantajan tulee valvoa antamiensa työturvallisuusmääräysten noudattamista.
  • Rakennustyömaan toimintaohjeita laadittaessa tulee huomioida kaikki työmaa-alueella työskentelevät henkilöt ja työtilanteet, joissa huomioitava mm. fyysisen työn vaikutus suojainten käyttöön.
  • Riskiryhmään kuuluvien työntekijöiden osalta on tärkeä hyödyntää työterveyshuollon asiantuntemusta. Työnantajan on varmistettava, että työterveyshuolto on järjestetty asianmukaisella tavalla.
  • COVID-19-epidemian pitkittyminen, tautitilanteen vaihtelut ja mahdollinen koronavirustartuntariski lisäävät työntekijöiden ja esimiesten psykososiaalista kuormitusta. Ks. Työterveyslaitoksen ohje henkisen hyvinvoinnin tueksi työpaikoille.
  • Perehdytyksessä tulee huomioida työhön liittyvät vaara- ja haittatekijät sekä työpaikan toimintaohjeet niiltä suojautumiseen. Hyvä perehdytys mahdollistaa turvallisen ja tehokkaan työskentelyn sekä edistää työhyvinvointia.
  • Riskien arviointiin pohjautuvien hallintatoimien toteutuksessa tulee huomioida alueellinen epidemiatilanne. THL Koronaepidemia: alueiden tilanne, suositukset ja rajoitukset

Katso myös STM:n ja YM:n Ohjeet asuinrakennusten korjaushankkeisiin koronavirusepidemian aikana

Yhteistoiminta

  •  Riskien arviointi ja sen perusteella tehtävät toimenpiteet tulee käsitellä yhdessä henkilöstön kanssa säännöllisesti sekä tilanteen muuttuessa.
  • Työpaikan työsuojelun yhteistoimintahenkilöstön asiantuntemusta on tärkeä hyödyntää riskien hallintatoimenpiteiden suunnittelussa ja viestinnässä.

Viestinnän tehostaminen ja kohdentaminen

  • Päätoteuttaja on velvollinen tiedottamaan työmaalla käytössä olevista torjuntatoimenpiteistä koronavirusturvallisuuden edistämiseksi.
  • Rakennustyömaalla jokainen työnantaja vastaa siitä, että heidän henkilöstönsä noudattaa työmaan koronaturvallisuusohjeistusta.
  • Työpaikan sisäisen viestinnän toimivuuden varmistaminen on ensiarvoisen tärkeää. On myös hyvä sopia toimintatavoista sekä viestintäkanavasta, jossa jokainen henkilökunnan jäsen voi esittää kysymyksiään tilanteesta tai tehdä ehdotuksia toimintatavoista.
  • Työmaakohtaiseen perehdytykseen tulee sisällyttää koronaturvallisuusohjeistus ja -käytännöt.
  • Työnantajan on hyvä ohjeistaa koronariskien hallintaan liittyvien toimenpiteiden tärkeydestä myös työpaikan ja -ajan ulkopuolella kuten yhteiskuljetuksissa ja yhteismajoituksissa (esim. turvavälien pitäminen, hyvä käsihygienia ja suu-nenäsuojaimen käyttö).
    Työmaille tarkoitettu ”Ehkäise koronavirustartunta” -juliste, joka on saatavilla useilla eri kielillä.

Toiminta rakennusalalla

  • Henkilökuntaa tulee ohjeistaa, että töihin tullaan vain terveenä (ks. THL:n verkkosivuilta oirearvio). Suullisen ohjauksen lisäksi on hyvä käyttää julisteita.
    ks. Työterveyslaitoksen opasteet ja huoneentaulut työpaikoille koronatartuntojen ehkäisemiseksi
    ks. THL:n toimenpideohje epäiltäessä koronaviruksen COVID-19 aiheuttamaa infektiota
  • Työmaalla on kannatettavaa säännöllisesti arvioida COVID-19-torjuntatoimia ja niiden toimivuutta sekä ohjeistuksen kattavuutta.
  • Päätoteuttajan velvollisuus on arvioida riskien arvioinnin perusteella, mitä COVID-19-torjuntatoimia tai suojavarusteita työpaikalla otetaan käyttöön. Työmaalla toimivat työnantajat ovat velvollisia ja hankkimaan tarvittavat suojavarusteet sekä opastamaan ja valvomaan niiden käyttöä. Työntekijän lakisääteinen velvollisuus on toimia työnantajan turvallisuusohjeistuksen mukaisesti ja käyttää suojavarusteita ohjeiden mukaan.
  • Päätoteuttaja voi riskien arvioinnin perusteella järjestää koronatestauksen työmaalla työskenteleville ja edellyttää todistusta negatiivisesta koronatuloksesta.
  • Mikäli työnantaja järjestää majoitusta työntekijöille, tulee majoitusolosuhteet järjestää turvallisesti koronariskit huomioiden.

Turvavälit ja työjärjestelyt

  • Pitäkää turvaväliä muihin tiloissa oleviin ihmisiin yli 2 m aina, kun se on mahdollista. Kun työskennellään lähikontaktissa (alle 1 m), tilanne pyritään pitämään mahdollisimman lyhyenä.
  • Tervehtiessä ei kätellä.
  • Suosikaa mahdollisuuksien mukaan työtapoja, joissa ei olla pitkiä aikoja toisten lähellä ja joissa voidaan pitää turvaväli.
  • Puhdistakaa yhteiskäytössä olevat laitteet jokaisen käytön jälkeen ja koskekaa vain puhtain käsin.
  • Henkilöstö olisi hyvä jakaa ryhmiin, jos mahdollista. Ryhmien kohtaaminen tulisi olla mahdollisimman vähäistä.
  • Välttäkää mahdollisuuksien mukaan työntekijöiden siirtymistä eri työmaiden välillä.
  • Kun noudatetaan hyvää käsihygieniaa, on esineiden käsitteleminen turvallista, vaikka joku muu olisi koskenut niihin.
  • Varmistakaa työskentelytilojen ilmanvaihdon toimivuus. ks.THL:n ohje.
  • Huolehtikaa turvavälien ja kasvomaskien tai kirurgisten suu-nenäsuojainten pitämisestä myös taukojen aikana. Jos turvavälien pitäminen ei muuten ole mahdollista, taukojen pitäminen tulisi porrastaa.
  • Merkitkää selkeästi, kuinka monta henkilöä sosiaalitiloissa voi kerralla olla.
  • Toteuttakaa henkilökunnan kokoukset ja koulutukset mahdollisuuksien mukaan verkon välityksellä tai ulkotiloissa, joissa hyvin turvaetäisyyksien pitäminen on mahdollista.
  • Kalusteiden sijoittelu ja kulkureittien ja -suuntien merkintä ja ohjeistus on toteutettava siten, että turvavälien pitäminen on mahdollista.

Hyvä käsihygienia

  • Rakennustyömaalla päätoteuttajan on tarpeen varmistaa saippuan, käsihuuhteen ja kertakäyttöisten paperipyyhkeiden saatavuus ja asianmukainen sijoittelu.
  • Työntekijöitä ohjataan käsien pesemiseen ja käyttämään käsihuuhdetta
    • töihin tultaessa
    • yhteiskäytössä olevaan tilaan tultaessa
    • yhteisiä työvälineitä tai laitteita käytettäessä
    • wc-käyntien yhteydessä
    • ennen ja jälkeen tupakointia.
  • Käsihuuhdetta ohjataan käyttämään ottamalla sitä noin ruokalusikallinen kämmeneen, ja hieromalla siihen ensin sormenpäät ja peukalot. Lopuksi hierotaan aine kauttaaltaan käsiin. Käsihuuhteella tulee puhdistaa kädet myös käsineiden riisumisen jälkeen.
    ks. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohje käsienpesu- ja yskimishygieniaan
  • Käsienpesun tehostaminen saattaa aiheuttaa iho-oireita kuten ihon kuivumista. Iho-oireiden ehkäisemiseksi suositellaan käyttämään hajusteettomia ja säilöntäaineettomia ihovoiteita. Käsihuuhteen käyttö on käsienpesua ihoystävällisempi keino, jos huuhteessa on mukana glyserolia (glycerin). Se vähentää alkoholin (etanolin tai propanolin) ihoa kuivattavaa vaikutusta.
    ks. Työterveyslaitoksen ohje käsi-ihottuman ehkäisemiseen

Suu-nenäsuojainten, hengityksensuojainten ja henkilönsuojainten käyttö riskien arvioinnin perusteella

  • Päätoteuttajan on määriteltävä työssä tarvittava suojautumisen taso riskien arvioinnin perusteella. Päätoteuttajan tekemiä ohjeistuksia tulee työmaalla noudattaa.
  • Lisäksi työnantajan oman työkohtaisen riskien arvioinnin perusteella työnantaja voi edellyttää, että työssä on käytettävä suu-nenäsuojaimia, hengityksensuojaimia tai muita henkilönsuojaimia ja suojavarusteita. Työnantajan on hankittava työssä tarvittavat suojaimet ja hänen tulee velvoittaa työntekijää käyttämään niitä. Tämä velvoite perustuu työturvallisuuslakiin.
    Tietoa suu-nenäsuojuksista ja hengityksensuojaimista
  • Jos työhön kuuluu työskentely julkisissa tiloissa tai liikkuminen liikennevälineillä, joissa tulee käyttää suu-nenäsuojainta, työnantajan on hankittava suojaimet.
  • Aluehallintoviranomaiset saattavat päättää tarkemmin kasvomaskien tai suojainten käytöstä työssä: www.avi.fi.
  • Suu-nenäsuojaimia on oltava riittävästi, jotta työntekijä voi vaihtaa suojaimen aina, kun se on otettava pois kasvoilta esimerkiksi syömisen ja juomisen vuoksi tai kun suojain kostuu.

Suu-nenäsuojainten oikea käyttö

  • Suu-nenäsuojaimen käyttöä on tauotettava, jotta työntekijä jaksaa tehdä työnsä hyvin ja jotta hän pystyy juomaan ja syömään.
  • Kertakäyttöiset kasvomaskit tai suu-nenäsuojaimet suositellaan laittamaan sekajätteisiin aina tauolle lähdettäessä.
  • Suojainten ja suu-nenäsuojainten käyttö on ohjeistettava työntekijöille, myös heille, jotka työtehtävissään liikkuvat tiloissa satunnaisesti.
  • Riskien arvioinnissa tulee huomioida suojautumisesta työntekijälle mahdollisesti aiheutuvat haitat. Jos työntekijällä esiintyy oireita, joiden vuoksi suojaimia on vaikea käyttää, hänet ohjataan työterveyshuoltoon. Työterveyshuollossa, oireiden syyt voidaan selvittää, oireita voidaan lievittää tai työnantajaa voidaan suositella ohjaamaan työntekijä toisiin tehtäviin.
Tutustu myös

Siivouksen tehostaminen rakennusalan työpaikoilla 

  • Rakennustyömaalla päätoteuttajan on varmistettava yhteisten tilojen siivouksen riittävyys. Työnantajan on huolehdittava, että henkilöstötilat pidetään puhtaina, siivotaan päivittäin ja tarvittaessa useamminkin työmaan rakennusvaiheen tai olosuhteen sitä vaatiessa.
    ks. Valtioneuvoston asetus rakennustyön turvallisuudesta (205/2009) 79 § Rakennustyömaiden henkilöstötilat
  • Päätoteuttajan tekemän riskien arvioinnin perusteella määritetään mahdollinen tarve tehostetulle siivoukselle, esimerkiksi tauko- ja sosiaalitiloissa.
  • Kosketuspinnat (esim. pöytäpinnat, ovenkahvat, kaiteet, huonekalut, kosketusnäytöt ja muut näppäimistöt sekä WC- ja pesutilat) tulisi puhdistaa huolellisesti ja mahdollisimman usein.  
  • Ylläpitosiivouksessa käytetään heikosti emäksistä yleispuhdistusainetta. Saniteettitiloissa ja tarvittaessa muissakin tiloissa siivousta (esim. oksennusten tai muiden eritteiden poistamisessa) voi tehostaa käyttämällä desinfiointiainetta.
    ks. Työterveyslaitoksen ohje siivoukseen
  • Jäteastiat on suositeltavaa päällystää helposti irrotettavilla, vuotamattomilla pusseilla. Jäteastioiden täyttymistä tulisi tarkkailla ja ne saavat täyttyä enintään kolme neljäsosaan tilavuudestaan. Jäteastiat tyhjennetään päivittäin ja niitä varataan riittävästi. 

Ruokailu

  • Ruokailijoille on varattava mahdollisuus käsien pesuun tai alkoholipitoisen käsihuuhteen käyttöön ruokailutilaan saavuttaessa.
  • Ruokailutilassa on suositeltavaa olla näkyvillä toimintaohjeet käsi- ja yskimishygieniasta ja turvaväleistä.
  • Istuinpaikkojen suunnittelussa ja henkilömäärissä on huomioitava viranomaisten ohjeet turvaväleistä.
  • Henkilöstöä tulee tarvittaessa muistuttaa hygieniaohjeista.
  • Jos ruokailutilassa on tarjolla elintarvikkeita, joita ruokailija ottaa itse, niillä tulisi olla ottimet.
  • Yhteisessä ruokailutilassa on tärkeää porrastaa ruokailua.
  • Työnantajan on hyvä viestittää korona-ajan turvallisuusohjeiden noudattamisen tärkeydestä myös työmaan ulkopuolella ruokailtaessa (esim. suu-nenäsuojaimen käyttö ruokaa odottaessa, riittävän käsihygienian varmistaminen ja turvaetäisyyksien pitäminen).

Jos rakennusalan työpaikalla todetaan altistuminen koronavirukselle tai koronavirustartunta

Altistuminen koronavirukselle työssä voi olla seurausta lähikontaktista koronaviruspositiiviseen henkilön kanssa tai virusta sisältävän lähteen käsittelystä ilman asianmukaisia suojaimia. Kunnan tai sairaanhoitopiirin tartuntataudeista vastaava lääkäri vastaa tartuntaketjujen selvitystyöstä yhdessä tartunnanjäljittäjien kanssa ja asettaa koronavirukselle altistuneet tartuntatautilain nojalla karanteeniin. Ks. THL:n ohje Kontaktit ja karanteeni sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköissä

Työpaikalla on hyvä olla ohjeet altistuneiden jäljittämisen käynnistämiseksi työpaikalla. Jos rakennusalan työpaikalla herää epäily altistumisesta tätä koskevat kysymykset osoitetaan paikallisille tai alueellisille tartuntatautiviranomaisille.

Työnantajan tulee merkitä työssään vakavan vaaran tai vakavan sairauden ihmiselle aiheuttavalle biologiselle tekijälle (mm. SARS-koronavirus) altistuneet työntekijät biologisten tekijöiden luetteloon.
ks. Työsuojeluviranomaisten verkkopalveluun kokoamia kysymyksiä ja vastauksia koskien altistuneiden luettelointia.

Rakennusalan työntekijän työ hänelle määrätyn karanteenin aikana

Virallisessa tartuntatautiviranomaisen määräämässä karanteenissa ollessaan työntekijä on oikeutettu tartuntatautipäivärahaan. Virallisen karanteenin aikana ei saa mennä työhön. Tartuntatautiviranomaisen päättämä karanteeni toteutetaan henkilön asunnossa tai muussa päätöksenantajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa.

Määrätyissä tilanteissa, esim. koronavirustestin tulosta odotettaessa, viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia (Ks. THL:n ohje Karanteeni ja eristys) tartuntojen ehkäisemiseksi. Vapaaehtoisuuteen perustuvassa omaehtoisessa karanteenissa olevalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Suomeen tultaessa noudatetaan THL:n suosituksia omaehtoisesta karanteenista ja karanteenia voi lyhentää koronatesteillä. (Ks. THL:n ohje Matkustaminen ja koronaviruspandemia). Covid-19 -taudin jo sairastaneiden ja uudelleen altistuneiden sekä rokotettujen työntekijöiden osalta noudatetaan viranomaisten ohjeistusta.

Kela Tartuntatautipäiväraha työntekijälle tai työnantajalle
Tietoa tartuntatautipäivärahasta (11 eri kielellä)


Covid-19 ammattitautina

Mikäli työntekijä on altistunut koronavirukselle työnteon yhteydessä tai työntekopaikan alueella, voidaan koronaviruksen aiheuttama sairaus korvata ammattitautina. Korvauksen edellytyksenä on, että työtapaturma- ja ammattitautilain mukaiset edellytykset täyttyvät.

Mikäli työntekijä sairastuu koronaviruksen aiheuttamaan sairauteen, tulee hänen olla yhteydessä lääkäriin. Jos lääkäri toteaa, että työntekijä on saanut koronavirustartunnan, työntekijä voi kääntyä työterveyshuollon puoleen ja työterveyshuolto osallistuu ammattitautiasian selvittelyyn. Jos lääkäri epäilee ammattitautilaissa tarkoitettua ammattitautia tai työstä johtuvaa muuta työperäistä sairautta, hänen on viipymättä ja salassapitosäännösten estämättä tehtävä asiasta ilmoitus aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueelle. Työnantajan on viipymättä tehtävä ammattitauti-ilmoitus vakuutusyhtiölle.

Ks. lisätietoa Tapaturmavakuutuskeskuksen sivuilta

Ohje laadittu yhdessä rakennusalan järjestöjen kanssa 

Työterveyslaitoksen asiantuntijat ovat laatineet ohjeen yhdessä rakennusalan järjestöjen Rakennusteollisuus, Rakennusliitto, Ammattiliitto Pro, Rakli, Aluehallintoviraston ja ympäristöministeriön kanssa.  

Lisätietoa  viestinta@ttl.fi  

Työterveyslaitoksen ohjeet on tehty yhteistyössä sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kanssa. Seuraamme myös Maailman terveysjärjestön (WHO) ja Euroopan tautiviraston (ECDC) julkaisuja.

Euroopan tautiviraston COVID-19-sivut

Maailman terveysjärjestön (WHO) koronavirussivut

Versio 1.0
↑   takaisin ylös