Kestävämpi tapahtuma

Tapahtumaorganisaation on syytä nimetä työryhmästään henkilö, joka vastaa tapahtuman ekologisten arvojen toteutumisesta. Hän tekee tapahtuman tuotantoon liittyvää työtä tiiviissä yhteistyössä kaikkien muiden tapahtumaa toteuttavien kanssa.

Ekologisuudesta vastaavan henkilön tärkein tehtävä on korjata epäkohtia ja toisaalta löytää onnistumisia tapahtumaorganisaation toimintatavoista. Hänen vastuullaan on paikantaa ja ratkaista organisaation toiminnassa ne ongelma-alueet, jotka estävät kestävämpien tapahtumien tuottamisen ja huolehtia siitä, että uusia ekologisempia toimintamalleja jalkautetaan tapahtumaorganisaation käyttöön.

Ekologisuudesta vastaavan henkilön eduksi voidaan katsoa kattava ymmärrys niin järjestettävän tapahtuman luonteesta kuin tapahtumien tuottamisesta yleisellä tasolla. Näin hän voi yhdessä muiden työryhmän jäsenten kanssa kartoittaa ekologisesti huonot toimintamallit ja etsiä parhaat mahdolliset keinot, joilla ongelmat voidaan ratkaista.

Ekologisuudesta vastaavan henkilön tulisi kerätä tapahtuman ympäristökestävyyteen liittyviä kehitysehdotuksia niin järjestäjiltä, yhteistyökumppaneilta kuin asiakkailta pitkin tapahtumaa ja sen jälkeen. 

Hänen olisi myös hyvä tutustua vähintään tässä oppaassa esiteltyihin askelmerkkeihin. 
Lisää hyvää yksityiskohtaista infoa saa mm. Siisti Tapahtuma -oppaasta.

Niin kauan kuin tapahtumapaikallenne pääsee omalla autolla julkisten kulkuvälineiden sijaan tai siellä voi valita lihan kasvisvaihtoehdon sijaan, yllättävän suuri osa ihmisistä valitsee ympäristön kannalta huonomman vaihtoehdon useimmiten omien totuttujen käyttäytymismalliensa vuoksi. 

Jos haluat toteuttaa aidosti ekologisen tapahtuman, älä jätä epäekologisempaa vaihtoehtoa asiakkaan valittavaksi. Ole ehdoton, vaikka se saattaakin tuntua holhoavalta tai kurjalta. Kerro yleisöllesi selkeästi ja avoimesti, miksi tapahtumanne on tehnyt nämä valinnat heidän puolestaan. Tällöin tapahtumasi kävijäkunnan on helpompi ymmärtää syyt sille, ettei ekologiseti huonompaa vaihtoehtoa tarjota lainkaan.

Pyri mahdollisuuksien mukaan suosimaan tapahtumapaikkoja, joilla on ympäristöohjelma tai muu sertifikaatti, kuten Ekokompassi.

Suosi paikkoja:

• jotka käyttävät uusiutuvaa energiaa
  Sähkön tuotantotavalla on ilmaston kannalta valtava merkitys; yksi kilowattitunti sähköä voi aiheuttaa tuotantotavasta riippuen 200-900g (vastaa 1,4-6,4 kilometrin autoilua) hiilidioksidipäästöt, kun taas uusiutuvilla tuotantomuodoilla päästöt ovat laskennallisesti lähellä nollaa.
• joilla on asianmukainen lämmitysjärjestelmä ja lämmöneristys
  Suomessa merkittävä osa energiasta kuluu tilojen lämmittämiseen. Vältä erityisesti öljylämmitteisiä kohteita. 
• jotka ovat saavutettavissa julkisilla kulkuvälineillä tai jalkaisin
•  joissa on mahdollisuus asianmukaiseen jätteidenlajitteluun
•  joissa on valmis infrastruktuuri
  Suosi paikkoja, joissa on äänentoistolaitteistot, käymälät, riittävät ruoanvalmistus- ja tiskausmahdollisuudet tai lavarakenteet jo valmiina. Kun paikalle ei tarvitse tehdä väliaikaisia rakennelmia tai toimittaa vuokrakalustoa, säästetään niin raaka-aineissa kuin energiassa.

Kysy näistä asioista rohkeasti tilaa hallinnoivalta taholta, sillä mitä useammin näitä kysymyksiä heille esitetään, sitä merkityksellisemmältä niihin panostaminen tuntuu heistä myös liiketoiminnan kannalta. Ja muista: Voit aina rohkeasti ehdottaa muutostoiveita tilaa hallinnoivalle taholle. Usein nämä asiat ovat heillä jo mielessä, mutta niiden toteuttaminen saattaa vain vaatia “potkua persauksille”.

Mikäli järjestät tapahtumia itse hallinnoimissanne tiloissa, varmista edellä listattujen asioiden toteutuminen myös siellä.

Hyvällä ennakoinnilla ja suunnittelulla voit tehdä merkittäviä valintoja kohti ekologisten tavoitteiden saavuttamista. Parhaassa tapauksessa säästät myös taloudellisesti. 

Yksi hyvä keino tähän on tarvittavien tavaroiden ja palveluiden listaaminen, esimerkiksi Excel-ohjelman avulla. Hyvin koostetun tarvelistauksen avulla voidaan ehkäistä turhia hankintoja, kuten kaksoiskappaleita, sekä ehkäistä muun muassa turhaa autoilua, kun kuljetukset voidaan suunnitella mahdollisimman tehokkaiksi. Listauksen avulla saadaan myös käsitys siitä, mistä mahdollisimman monia hankintoja voidaan tehdä keskitetysti. Kun listalle on sisällytetty myös tieto siitä, mistä vaikkapa rikkoutuneen esineen tilalle saadaan varakappale, voidaan välttää tilanteita, joissa joudutaan hankkimaan tarpeettomasti uutta. 

Usein tämänkaltainen tarvelistaus on haastavaa tehdä ennen kuin ko. tapahtuma on järjestetty jo kerran tai pari, mutta listauksen tekeminen on silti hyvä aloittaa yhteistyössä tapahtuman eri osa-alueista vastaavien kanssa jo ennen ensimmäistä tapahtumaa. Kaikki tämänkaltainen data on tulevaisuudessa avuksi säästäen aikaa ja voimavaroja niin sinulta kuin muultakin työryhmältä.

Vaikka valtaosa tapahtumien päästöistä on tyypillisesti yleisön tuottamia, vaikuttavat myös tapahtumaan saapuvat artistit ja palvelut ekologiseen kokonaiskuvaan. Esimerkiksi vuoden 2017 Provinssirockin tuotannon ja artistien matkoista syntyi yhteensä 110 000 kilogramman suuruiset hiilidioksidipäästöt, joka vastaa 376 edestakaista lentomatkaa Helsingistä Müncheniin. Provinssirockin kokonaispäästöistä tämä muodostaa kolmasosan. Niinpä sillä, miten kaukaa ja millä keinoin artistit tulevat, on väliä.*

Edellä mainituista syistä olisikin hyvä suosia mahdollisimman paljon lähellä tuotettuja palveluja ja artisteja. 

Useiden tapahtumien osalta merkittävän hiilijalanjäljen aiheuttavat niihin saapuvat esiintyjät. Mikäli osa näistä artisteista pystyy esiintymään tapahtumassa useammalla kuin yhdellä kokoonpanolla, on sillä merkittäviä vaikutuksia artistien tuottamien päästöjen suuruuteen, ilman tarvetta karsia ohjelmanumeroiden määrästä. *

Esiintyjien on usein kätevin saapua tapahtumaan keikkabussilla tai autolla, mutta varsinkin pienempien bändien kanssa on usein sovittavissa matkustaminen paikalle myös julkisilla kulkuvälineillä. Pyri suosimaan kimppakyytejä ja julkisilla matkustamista niin artistien kuin tapahtuman työntekijöidenkin kohdalla aina kun mahdollista.

Jos jokin tarvittu asia tai palvelu on mahdollista vuokrata tapahtuman kotikaupungissa, on yleensä ympäristön näkökulmasta perustelluinta valita se. Toki on myös huomioitavaa, että alalla on jo nyt valtakunnallisia toimijoita, jotka mm. kompensoivat aiheuttamiaan päästöjä.

Muista myös, että tapahtumanne itsessään on palvelu, joten pidäthän huolta siitä, että tapahtumapaikka on saavutettavissa julkisilla tai jalkaisin.

Lähteet:
Hanna Lento, 2020
LUT School of Energy Systems
Ympäristötekniikan koulutusohjelma
Kandidaatintyö
Pienen Tai Keskisuuren Tapahtuman Ilmasto-vaikutukset Ja Niiden Minimointi. Case: Uus Festivaali

Mieti, onko toteutettavaksi suunnittelemasi asia tapahtuman kannalta välttämätön. Jos on, pohdi miten siitä tehdään kertakäyttöisen sijaan useaan käyttökertaan venyvä. Mitä useampia käyttökertoja esine saa, sen pienemmäksi muodostuu sen hiilijalanjälki käyttökertaa kohden. Suosi tästä syystä vuokraamista tai lainaamista aina kun mahdollista. Vältä tavaroiden hankintaa omaksi jos niiden käyttökerrat jäävät satunnaisiksi.

Mikäli kuitenkin päädyt hankkimaan esim. omia ulkokatoksia tai äänentoistolaitteistoja, suosi laadukkaampia materiaaleja ja tuotteita, sillä niiden oletettu keski-ikä on halpatuotteita pidempi. Varmista myös se, millaisia ekologisia arvoja tuotteille luvataan; onko tuotteen tuottamat päästöt kompensoitu jo tuotantovaiheessa tai onko tuote valmistettu uusiutuvista materiaaleista. Muista myös huomioida tuotteiden asianmukainen käyttö ja säilytys tapahtuman aikana ja sen jälkeen, jotta niitä voidaan käyttää mahdollisimman pitkään.

Jos mahdollista, pyri yhteistyöhön muiden tapahtumien kanssa, esimerkiksi järjestämällä molemmat tapahtumat peräkkäisinä viikonloppuina samassa paikassa. Tällöin voidaan rakentaa yhteinen, molempien hyödyntämä infrastruktuuri, joka vähentää niin kustannuksia kuin rakentamisesta syntyviä päästöjäkin.

Kireä aikataulu on yksi suurimmista ekologisesti kestävämmän tapahtumatuotannon esteistä ja siitä olisikin tärkeää organisaatiossa päässä eroon. Kiireessä mm. jätteiden kierrättämiselle ei usein ole aikaa. Roskat päätyvät tällöin yhteen kasaan, josta ne todennäköisesti jatkavat matkaansa sekajätteenä kaatopaikalle. Tiukan aikataulun alla ei myöskään ole aikaa jalkauttaa uusia ekologisia käytäntöjä toiminnan tasolle.

Ekologisuus ei synnykään vain päättämällä, vaan se vaatii myös työtä ja resursseja. Onneksi ekologisiin päämääriin tähtäävän työn määrä pienenee ajan myötä, kun työryhmä on jo sisäistänyt ja ottanut uudet toimintamallit ja käytännöt käyttöönsä. Uudesta toimintamallista tulee vähitellen normaali tapa toimia.

Vaikka työresurssien lisääminen tarkoittaa usein myös suurempia palkkakuluja, voi vapautunut aika lisätä myös työntekijöiden hyvinvointia ja tätä kautta parantaa työn laatua.

Suunnittele työmaa ennen kuin yksikään työntekijä aloittaa työnsä.

Usein tapahtumarakentamisen yhteydessä näkee sinne tänne työmaata syntyviä jätekasoja, joiden kierrättäminen muuttuu päivä päivältä vaikeammaksi sitä mukaa, kun kasoihin ilmestyy jatkuvasti erilaista jatkokäsittelyä vaativaa jätettä. Siksi suosittelemme, että perustat tapahtumapaikallesi ensimmäisenä kierrätyspisteen, jota ohjeistat kaikki tapahtumaa rakentavat ja siellä työskentelevät henkilöt käyttämään. 

Mikäli työryhmällä on riittävästi resursseja, on tällöin hyvä ohjata joku/jotkut työntekijöistä keskittymään syntyvän jätteen lajitteluun ja kierrättämiseen, jolloin tehtävä ei jää esimerkiksi rakentamisesta vastaavien henkilöiden hoidettavaksi.

Tapahtuman rakennustyömaalla syntyvät jätteet olisi hyvä saada työpisteiltä pois mahdollisimman pikaisesti, sillä näkyvillä oleva epäjärjestys ruokkii itse itseään. Kynnys epäjärjestyksen “luomiseen” on pienempi kun näemme, etteivät muutkaan tee niin. Kun työmaalla ei synny jätteiden myötä epäjärjestystä, on tapahtumapaikalla työskentely myös tehokkaampaa ja turvallisempaa. 

Samalla kun perustat kierrätyspisteen, on hyvä pohtia tapahtumapaikan muutakin organisointia ja sitä ylläpitäviä toimipisteitä. Voit edesauttaa työntekijöidesi työskentelyä suunnittelemalla tapahtumapaikan niin, että työkaluille, sähkötekniikalle jne. on omat paikkansa, josta ne haetaan ja palautetaan. Tämä säästää tavaroiden etsimiseen turhaan kuluvaa aikaa ja helpottaa samalla alueen yleisen järjestyksen ylläpitoa. 

Tarvittavat toimenpiteet poikkeavat toisistaan tapahtumapaikasta ja tapahtumasta riippuen. Siksi on syytä miettiä, mitkä ovat juuri sinun tapahtumasi rakentamista parhaiten edistävät toimenpiteet.

Älä arastele viestiä tapahtumassanne käyttöön ottamistanne uusista toimintamalleista ja ekologisista arvoista. Kerro työryhmällenne, yhteistyökumppaneillenne ja yleisölle, miksi haluatte toimia näin ja miten nämä toimet näkyvät tapahtumassanne. Kun asiasta viestitään avoimesti ja rohkeasti, saadaan helpommin anteeksi osa niistä ongelmista ja epätäydellisyyksistä, joita uusi toimintamalli voi tullessaan tuoda. Muista myös sallia vaillinaisuutta ja kauneusvirheitä muutosvaiheessa.

Sitoutumalla ekologisiin arvoihin ja tuomalla niitä esille, lisäätte brändinne kiinnostavuutta paitsi yleisön, myös mahdollisten yhteistyökumppaneiden silmissä. Erityisesti yritysmaailmassa on meneillään iso murros, jossa ekologisten arvojen merkitykseen on herätty myös asiakassegmentissä. Niinpä näihin arvoihin halutaankin tarttua yhä hanakammin. 

Viestiminen on tärkeää jo siksi, että kulttuurintekijöinä meillä on suuri vaikutus yhteisömme sisäiseen ilmapiiriin. Kulttuurissa on muutosvoimaa, joka voi muokata niin asenteita kuin toimintamalleja. Siksi sinulla onkin mahdollisuus olla osaltasi luomassa lumipalloefektiä, jossa myös muut tarttuvat mukaan toimintaan. Paras ja tehokkain ilmastoteko on saada myös muut sitoutumaan ja muuttamaan toimintaansa.

Kun jätteiden kierrätyspisteet on tuotu tapahtumapaikalla näkyvästi esille, on kynnys kierrättämättä jättämiselle suurempi. Näkyvästi esillä oleva kierrätys rakentaa osaltaan mielikuvaa tapahtumasta ja kasvattaa näin sen brändiarvoa. 

Kannusta myös muita ottamaan kierrättäminen osaksi omaa arkeaan ja tapahtumiatuotantojaan. 

Nimeä jätteidenkierrätysastiat selkeästi ja käytä kuvia, jotka kertovat mihin mikäkin jäte kuuluu. Pohdi etukäteen mitkä ovat tyypillisimpiä roskia, joita tapahtumassasi syntyy ja kerro selkeästi mihin ja miten nämä jätteet tulisi kierrättää. Kierrätyspiste olisi hyvä järjestää niin, että ympärillä on riittävä valaistus, jotta asiakas näkee mihin mitäkin tulee sijoittaa. 

Suunnittele kierrätyspisteesi siten, että se noudattaa kuntasi jätteidenkäsittelyohjeistusta. Selvitä siis miten jätteidenlajittelu kunnassasi tapahtuu, sillä käytännöissä on kuntakohtaisia eroja.

Etelä-Karjalan alueella jätteet lajitellaan 9 kategoriaan:
1. Kuivajäte
2. Biojäte
3. Muovipakkaukset
4. Kartonki
5. Paperi
6. Lasipakkaukset
7. Metalli
8. Vaarallinen jäte
9. Sähkölaitteet

Lisätietoa kierrättämisestä Etelä-Karjalan alueella:
https://ekjh.fi/tietopankki/

Ruoka näyttelee monissa tapahtumissa tärkeää osaa ja onkin yksi helpoimmista keinoista vaikuttaa syntyviin päästöihin. Samalla se on hyvä kohtaamispinta ekologisista arvoista viestimiseen.

Ilmastonmuutoksen kannalta muutos ruokakulttuurissamme olisi erityisen tärkeää, sillä ruoan ja erityisesti lihan asema yhä hyvin vahva. Tästä jotakin kertoo se, että suomalaiset söivät vuonna 2019 enemmän lihaa kuin koskaan aiemmin; jopa 80 kg henkeä kohden.* Syömämme ruoka muodostaa 20–25 prosenttia keskimääräisen kotimaisen kuluttajan ilmastovaikutuksista.* Siirtyminen vegaaniseen ruokavalioon lähes puolittaa tuottamamme päästöt, parantaen samalla ruokavalion ravitsemuksellista laatua. Vegaaninen ruoka soveltuu myös isolle osalle allergikkoja ja helpottaa työpaikkaruokailun järjestämistä, jos kasvisruoka on ainoa tarjolla oleva vaihtoehto.

Laaja-alaisella ruokavalion muutoksella voitaisiin kaikkien ilmastovaikutusten määrää supistaa noin 10%. Tämä on kuitenkin mahdollista vain jos saamme ihmiset muuttamaan ruokatottumuksiaan laajemmin, sillä tällä hetkellä vain 1-2% prosenttia suomalaisista noudattaa vegaanista ruokavaliota.

Ruoantuotanto aiheuttaa myös muita päästöjä, kuten lannoitteina käytettyjen fosforin ja typen päätymistä pelloilta vesistöihin ja vähentää näin luonnon monimuotoisuutta eri ekosysteemeissä. Ruoan kulutustottumusten muuttamisella onkin merkittävä vaikutus maapallomme ekologiseen kantokykyyn.

Vinkkejä ekologisesti kestävämpään ruokaan:

•  Tarjoa ja myy vain vegaanista ruokaa ja juomaa. Käytä harkintaa käyttäessäsi luonnonkalaa. (https://wwf.fi/kalaopas/).
• Inspiroi osallistujia ruokavalion muutokseen: tarjoa uusia ruokaelämyksiä ja kerro avoimesti siitä, miksi tapahtumanne on valinnut ekologisesti kestävämmän ruoan.
• Älä heitä ruokaa roskiin! Lajittele biojäte.
• Suosi avomaalla kasvatettuja tuotteita ja vastaavasti vältä talvella kasvihuoneissa kasvatettuja ja kaukaa tuotuja tuotteita.
• Suosi perunaa ja erilaisia viljatuotteita (esim. ohraa). Vältä riisiä.
• Suosi luomutuotteita.
• Suosi kauden marjoja ja sieniä.
• Suosi sesonkikasviksia, mutta malta odottaa oikean kauden alkua.
• Vältä pakasteita.
• Suosi mahdollisimman vähän pakattuja elintarvikkeita.
• Valmista enemmän ruokaa kerralla. 
• Älä osta enempää ruokaa kuin kulutat.
• Pidä kirjaa siitä, miten ruokaa on kulunut aiemmissa tapahtumissanne, jotta osaatte jatkossa arvioida ruoan määrän tarkemmin.
• Vältä kertakäyttöastioita tai suosi biohajoavia tuotteita ja huolehdi asianmukaisesta kierrätyksestä.
  

Osana ruokakulttuuria on myös juomakulttuurissamme tapahduttava muutoksia. Keskivertosuomalaisen juomien kuluttamisesta syntyy vuosittain 150 kilogrammaa CO2-päästöjä, jotka vastaavat noin 1000 kilometrin autoilua. Mitä suurempi järjestettävä tapahtuma ja siellä nautitun juoman määrä on, sitä merkittävämmiksi muuttuvat ne valinnat, joita teemme kuluttajan puolesta.

Juomien ja ruokien hiilijalanjälki muodostuu alkutuotannosta, valmistuksesta, pakkaamisesta, kuljetuksesta ja hävikistä.

Viinin ja oluen tuotannossa suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät juomapakkausten valmistuksesta. Juomapakkausten osuus ympäristövaikutuksista on lähes puolet.

Suurin yksittäinen tekijä pakkauksen suureen osuuteen ympäristövaikutuksista on lasipullojen valmistaminen, sillä lasin tuotanto vaatii erittäin korkean lämpötilan noin 1400-1600 ˚C, jonka aikaansaaminen kuluttaa paljon energiaa. Onkin tärkeää saada erityisesti lasiset tuotteet kierrätykseen. 

Suosi tarjoiluissa kevyitä pakkauksia. Esimerkiksi viineissä vaihtamalla perinteisen lasipullon PET-muovipulloon, päästöt pienenevät yli puolella. Hanapakkauksilla on tätäkin pienempi hiilijalanjälki. Suosi siis isompia pakkauskokoja, sillä ne pienentävät pakkaamisesta syntyvien päästöjen suuruutta.

Vältä väkeviä juomia, sillä niiden suurimmat ympäristövaikutukset syntyvät juomien valmistusprosesseissa, etenkin tislausprosessissa. Tämä muodostaa noin puolet väkevien juomien päästöistä. Koska väkevät juomat on lisäksi usein pakattu lasipulloon, muodostuvat niiden päästöt varsin suuriksi.

Vaikka kansainvälisten kuljetusten osuus juomien kokonaispäästöistä on vain 3 % luokkaa, suosi silti lähellä tuotettua ja luomutuotteita, jolloin voit helpommin varmistua siitä, että tuotteiden valmistus tehdään ekologisesti kestävästi. 

Koska hanapakkaus on usein ekologisesti kestävin ratkaisu, tulee juomat pienten tapahtumien yhteydessä tarjoilla astioista. Jos mahdollista, pyri välttämään kertakäyttöastioita. Jos niitä kuitenkin tarvitaan, suosi biohajoavia astioita ja aterimia. Huolehdithan myös näiden tuotteiden asianmukaisesta kierrättämisestä. 

Tutustu bio-tuotteiden kierrätysohjeisiin, sillä erilaisten biomuovisten materiaalien kierrätyksessä on isoja eroja. Biomuovinen ei tarkoita automaattisesti kompostissa hajoavaa tuotetta, vaan on kattotermi erilaisille biopohjaisille materiaaleille.

Huom. Perinteiset hanapakkaukset eivät ole jätemuovina kierrätettävää materiaalia, vaan tulee toimittaa esim. Alkon keräyspisteisiin, joita löytyy lähes kaikista Alkon myymälöistä.

Vaikka juomien kohdalla pakkauksella on suuri merkitys päästöjen suuruteen, pyri suosimaan ekologisesti tuotettuja juomia, joilla on jokin ympäristösertifikaatti.

Mikäli juomatarjoilu tehdään yksittäispakattuina tuotteina, suosi alumiinitölkkiä, jonka hiilijalanjälki jää pienemmäksi kuin muovi- ja lasipulloihin pakattujen juomien hiilijalanjälki. Tällöin juoma on mahdollista tarjota myös ilman erillistä juoma-astiaa.

Monilla tapahtumilla on jo nyt käytössä erilaisia panttiratkaisuja, joilla pidetään huolta siitä että yleisö kierrättää juoma-astiat tapahtuman yhteydessä. Tällöin kierrätettävät tai uudelleen käytettävät astiat eivät päädy niin helposti muiden jätteiden joukkoon.  

Järjestä vesipiste asiakkaille

Oman haasteensa kertakäyttökupeista irrottautumiseen tuovat tapahtumien yhteyteen järjestettävät vesipisteet, joista tulisi löytyä joko kesto- tai kertakäyttökuppeja. Suosi tässäkin yhteydessä kestotuotteita ja kehota yleisöäsi jo etukäteen tuomaan tapahtumiin mukaan omia täytettäviä vesipulloja ja kestokuppeja. Nykyisin erilaisia kestotuotteita on jo saatavilla erittäin kattavasti.

Kannusta tapahtumaasi osallistuvia ottamaan mukaan omia kestokuppejaan. Huolehdi kuitenkin tällöin, että tapahtuman yhteydessä esim. vesipisteellä on mahdollista pestä käytetty kuppi.


Lähteet:
https://www.alko.fi/vastuullisesti/tuotteiden-vastuullisuus/alkoholijuomien-tuotanto-kuormittaa-ymparistoa

https://www.alko.fi/vastuullisesti/tuotteiden-vastuullisuus/materiaalit-hyotykayttoon

https://www.alko.fi/vastuullisesti/tuotteiden-vastuullisuus/juoman-pakkausmateriaalilla-on-merkittava-ilmastovaikutus

Älä jaa tapahtumassasi tarpeettomia muistoesineitä. Vaikka näiden ajatus on usein hyvä, todellisuudessa monet muistoesineet jäävät saajilleen turhiksi. 

Mikäli tapahtumassa kuitenkin halutaan jakaa jotakin, pohdi tarkkaan millainen lahja olisi ekologisesti kestävästi valmistettu ja tukisi ekologisesti kestävämpiä toimintamalleja. Olisi myös hyvä, jos lahjan voisi ottaa käyttöön jo tapahtumassa, jotta saaja oppisi heti arvostamaan lahjan tuomia hyötyjä. Tällainen lahja voisi olla esim. kestokuppi, jota tapahtumaan osallistuja voisi alkaa käyttämään samantien. 

Muista, että valitettavan usein lahjat jäävät turhakkeiksi ja käytä siksi erityistä harkintaa niitä antaessasi. Yksi hyvä keino on periä lahjasta nimellinen maksu, jolloin “lahjan” vastaanottajan on punnittava tarvitseeko hän sitä todella.

Suosi fyysisten lahjojen sijasta aineettomia muistoja. Voit esimerkiksi pyrkiä rakentamaan tapahtumapaikallesi lokaatioita, joissa on kiinnostava ympäristö tai riittävä valaistus kuvien ottamiselle. Koska kävijät jakavat mieluusti näyttäviä kuvia tapahtumista, on tämä hyödyllistä myös tapahtumanne näkyvyyden kannalta sosiaalisessa mediassa. 

Fyysisten lahjojen sijasta voit myös miettiä, onko jokin osallistava tekeminen sellaista, joka sopisi tapahtumaanne. Mahdollisuudet tähän ovat laajat ja tarjoavat tilaisuuden räätälöidä osallistavan tekemisen tapahtumanne luonteelle ja yleisölle sopivaksi. Urheilutapahtuman yhteydessä tämä voisi esimerkiksi olla jotakin liikunnallista, kuten kuplajalkapalloilua. 

Ekologisen kriisin yksi keskeisistä tekijöistä on liiallinen luonnonvarojen kuluttaminen. Vuonna 2019 maapallo kulutti laskennalliset uusiutuvat luonnonvaransa loppuun jo heinäkuussa. Suomessa ylikulutuspäivä saavutetaan jo huhtikuussa; kulutamme siis lähes neljän maapallon verran vuodessa. On siis välttämätöntä muuttaa ajatteluamme suhteessa siihen miten kulutamme. Tästä syystä myös tapahtumatuottajien on syytä pohtia sitä, miten kuluttamisemme määrää saataisiin pienennettyä. 

Vaikka tässä oppaassa esitettyjen toimien, kuten kasvisruokailun, vuokraamisen, julkisen liikenteen ja uusiutuvien energialähteiden suosimisen kautta voimme pienentää päästöjämme, eivät nämä toimet vielä yksistään riitä. 

Kyse on laajemmasta ajattelutapojemme muutoksesta. Tapahtumasuunnittelun alussa pohdimme sitä, mitä kaikkea tapahtumaamme haluamme ja usein tuo visio sisältää ajatuksen “jokaiselle jotakin”. Osa ekologisen kriisin haastetta onkin se, että olemme kovin tottuneita yltäkylläisyyteen. Voisiko vähemmän ollakin enemmän? Voisimmeko toteuttaa tapahtumamme pienemmällä määrällä artisteja, koristeita tai vaikkapa lavarakenteita? Onko kaiken pakko olla yltäkylläistä? Todellinen haaste onkin pyrkiä kohti ajatusta siitä, mikä olisi se pienin mahdollinen yksikkö, jolla voisimme tapahtumamme toteuttaa?

Olisiko sittenkin määrän sijasta parempi panostaa laatuun ja kestävyyteen, sillä mikään mitä 
tapahtumaamme tuodaan tai tuotetaan, ei synny ilman luonnonvarojen ja energian kuluttamista. Tee siis mieluummin yksi laadukas toteutus, kuin monta keskinkertaista.

On lähes varmaa, että karsiessanne tapahtumanne tarpeettomia osa-alueita, tulee se helposti vaikuttamaan tapahtumanne laatuun ja aiheuttamaan harmia niin yleisössä kuin tekijöissäkin. Viesti siis selkeästi siitä, miksi olette tehneet muutoksia toimintatavoissanne. Kun epätäydellisyyden syyn ymmärtää, on se helpompi hyväksyä.

Tapahtuman tekijöiden keskuudessa on hyödyllistä sisäistää se, että muutos kohti ekologisesti kestävää elämäntapaa on välttämätön ja vaatii uhrauksia, eikä täten voi olla täysin kivuton prosessi. On hyvä oppia sietämään myös epätäydellisyyttä tämän muutosprosessin aikana. Vähitellen löydätte varmasti sen tasapainon, jolla tapahtumanne pystytään järjestämään pienimmällä määrällä luonnonvaroja, ilman tarpeettoman suurta nipistystä tapahtuman laadusta. 

Ekologisesti kestävämpää tapahtumatuotantoa on huomattavasti helpompi lähteä soveltamaan käytäntöihin, kun ensin ymmärtää kriisin mittakaavan ja sen asettamat haasteet muutosten nopeudelle. 

Vaikka usein sanotaan, että tieto lisää tuskaa, emme sinuna olisi kovinkaan huolissamme. Useat voimakasta ilmastoahdistusta kokeneet henkilöt ovat onnistuneet kääntämään ahdistuksen toiminnaksi ja kokeneet olonsa helpottuneen, kun eivät enää olekaan vain passiivisia sivustaseuraajia. 

Sinä, joka tätä opasta luet, olet hyvin todennäköisesti jo nyt aktiivinen toimija, joka voit vaikuttaa omalla toiminnallasi tapahtumaorganisaatioosi ja tuottamiinne tapahtumiin.

Mikäli aihe kiinnostaa, suosittelen hakemaan lisää tietoa ja tutustumaan linkki suosituksiimme alta.

Hyviä linkkejä luettavaksi, kuunneltavaksi ja katsottavaksi.

Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki
https://www.sitra.fi/artikkelit/keskivertosuomalaisen-hiilijalanjalki/
Auttaa hahmottamaan kuluttajien tuottamien päästöjen suuruutta ja sitä, mistä ne tyypillisesti muodostuvat

CO2-muunnin/laskuri
https://www.openco2.net/fi/co2-muunnin
Auttaa hahmottamaan ja vertailemaan päästöjen suuruutta, antamalla selkeitä vertailukohteita.

Ekologinen jälleenrakennus
https://eko.bios.fi/
Ekologinen jälleenrakennus on termi, jonka helsinkiläinen Bios-tutkimusyksikkö on kehittänyt kuvaamaan sen muutoksen suuruutta, jota jälkifossiiliseeen yhteiskuntaan pääseminen edellyttää. Artikkeli toimii hyvänä avauksena, jotta ymmärtäisimme ympäristöhaasteiden mittakaavaan.

Yle Areena, Prisma, Lihantuotanto, uhka maapallolle?
https://areena.yle.fi/1-50355249
Hyvä dokumentti, joka avaa lihantuotannon ongelmia ilmaston ja luonnon monimuotoisuuden uhkana.

Ruoka, sen tuotanto ja ilmastonmuutos – miten riskejä taklataan? #LukePodcast
https://soundcloud.com/luonnonvarakeskus/ruoka
Keskustelua ruoantuotannon ongelmista ja niiden ratkaisuista.

Tulevaisuus hanskassa, YLE podcast
https://areena.yle.fi/audio/1-4256464
Viihteellinen podcast, joka avaa monipuolisesti ja faktapohjaisesti niitä mahdollisia näkymiä, joita ilmastonmuutos ja siihen reagoiminen tuovat tullessaan.