Kotitöiden ja hoivavastuun jakautuminen
Naiset tekevät miehiä useammin sekä julkista että yksityistä hoivatyötä. Äidit käyttävät valtaosan perhevapaista ja suurin osa yksinhuoltajista ja omaishoitajista on naisia. Myös valtaosa sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevistä sekä alan opiskelijoista on naisia.
Naiset tekevät perheasemasta riippumatta enemmän kotitöitä kuin miehet.
Tilastokeskuksen vuosien 2020–2021 ajankäyttötutkimuksen mukaan kotitöihin ja lastenhoitoon käytetty aika vuorokaudessa oli
- naisilla keskimäärin 3 tuntia 15 minuuttia
- miehillä 2 tuntia 38 minuuttia.
Ero naisten ja miesten kotitöihin käyttämässä ajassa on kuitenkin kaventunut 2000-luvulla.
Kotitaloustyöt jakautuvat yhä sukupuolen mukaan
Miehet ja naiset tekevät aiempaa enemmän samoja kotitöitä. Tästä huolimatta naiset tekevät edelleen suurimman osan kotitaloustöistä, kun taas miehet vastaavasti pääosan huoltotöistä. Vuoden 2017 tasa-arvobarometrin perusteella:
- Yleisimpiä naisten vastuulla olevia kotitaloustöitä ovat pyykinpesu, silitys ja ruoanlaitto.
- Miesten osuus kotitaloustöihin käytetystä ajasta on kasvanut. Miehet tekevät valtaosan erilaisista huolto- ja korjaustöistä, jotka ovat kaikkein voimakkaimmin sukupuolittuneita kotitöitä.
Vastuun jakaminen naisten ja miesten välillä on yleisintä
- päivittäisostosten teossa
- puutarha- ja pihatöissä
- lemmikkieläinten hoidossa.
Noin joka kymmenes nainen koki olevansa usein liikaa vastuussa kotitöistä ja lähes joka neljäs silloin tällöin. Naisista ja miehistä noin 40 prosenttia kertoi kotitöiden jakamisen aiheuttaneen erimielisyyttä.
Miesten lastenhoitoon käyttämä aika on kasvanut
Viimeisimmän Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan lastenhoitoon osallistuneet naiset käyttivät lastenhoitoon keskimäärin 2 tuntia 25 minuuttia vuorokaudessa. Miesten lastenhoitoaika oli 2 tuntia ja 1 minuutti, mikä oli lähes puoli tuntia enemmän kuin kymmenen vuotta sitten.
Tasa-arvobarometriin 2017 vastanneilta alle seitsemänvuotiaiden lasten vanhemmilta kysyttiin, kuka kotitaloudessa on useimmiten vastuussa lastenhoidosta.
- Lasten hoidosta on itse vastuussa 50 prosenttia naisista ja 2 prosenttia miehistä.
- Miehet ilmoittivat naisia useammin molempien puolisoiden olevan yhtä paljon vastuussa lastenhoidosta.
Naiset ottavat lastenhoidossa vastuuta yhteydenpidosta päiväkotiin tai kouluun, sairaan lapsen hoidosta ja läksyjenteosta huolehtimisesta, miehet taas lasten kuljettamisesta päiväkotiin, kouluun ja harrastuksiin.
Vaikka naiset hoitavat useimmissa perheissä lapsia ja heidän asioitaan miehiä enemmän, on myös jaettu vastuu lapsista huolehtimisessa tavallista kahden vanhemman perheissä. Molempien vanhempien käydessä kodin ulkopuolella töissä vastuu lastenhoidosta jaetaan useammin kuin, jos äiti on kotona ja isä töissä.
Naiset kantavat hieman miehiä useammin hoivavastuuta omassa ja muissa kotitalouksissa asuvista
Tasa-arvobarometriin 2017 vastanneista:
- Omaan kotitalouteen kuuluvaa henkilöä hoiti naisista 6 % ja miehistä 4 %.
- Muissa kotitalouksissa eläviä sairaita tai huonokuntoisia henkilöitä oli vähintään kerran kuussa tai useammin avustanut naisista 33 % ja miehistä 30 %.
- Lähes päivittäin muissa kotitalouksissa asuvia kertoi avustavansa naisista 4 %ja miehistä 2 %.
Lähteet
Attila, Henna & Pietiläinen, Marjut & Keski-Petäjä, Miina & Hokka, Päivi & Nieminen, Markku (2018) Tasa-arvobarometri 2017. Julkaisuja 8/2018. Helsinki: Sosiaali- ja terveysministeriö.
Pääkkönen, Hannu (2013) Tasoittuvatko ajankäytön sukupuolittaiset erot Suomessa? Teoksessa Marjut Pietiläinen (toim.) Työ, talous ja tasa-arvo. Helsinki: Tilastokeskus, 203–217.
Suomen virallinen tilasto (SVT): Ajankäyttö. Helsinki: Tilastokeskus.
