Sama kaupunki, monta näkökulmaa
Miltä sinun kotikaupunkisi näyttää? Toiselle puisto on pelkkä ohikulkumatka, toiselle se on yöpaikka. Toiselle kauppakeskus, on pelkkä kauppakeskus, toiselle se on lämmin tila ja mahdollisuus ladata puhelinta.
Vaikka kotikaupunkimme on sama, käytämme sitä hyvin eri tavoin. Se, miltä kaupunki näyttää, riippuu mistä näkökulmasta sitä katsoo.
EPT-verkoston Kaikkien kaupunki -kampanja näyttää miten eri asukkaat käyttävät kaupunkia. Riippumatta siitä, keitä asukkaat ovat tai miten he kaupunkia käyttävät, haluamme korostaa, että he ovat osa kaupunkia. Tavoitteena on luoda ja lisätä ymmärrystä sekä empatiaa varsinkin kaikkein hauraimmassa asemassa olevia kanssa-asukkaita kohtaan.
”Silloin kun käytin huumeita olin niin leimaantunut ja häpeää täynnä, etten pystynyt edes katsomaan ihmisiä kunnolla silmiin” (päihdetyön kokemusasiantuntija, keväällä 2020)
En niin välitä suurissa ihmisjoukoissa olemisesta. Tulee kierrettyä rauhallisempia reittejä (asunnottomuustyön asiakas, syksyllä 2020)
Miksi Kaikkien kaupunki?
Monia häiritsee ja pelottaa etenkin julkisessa tilassa tapahtuva päihteiden käyttö ja siihen liittyvät lieveilmiöt. Päihtyneiden ihmisten pelkääminen julkisissa tiloissa on Suomessa yleisempää kuin esimerkiksi muissa Pohjoismaissa.
Kaikkien kaupunki-kampanjassa halutaan muistuttaa, että harva viettää aikaa kadulla päihtyneenä huvikseen. Tarkoitus on vähentää päihdeongelmista kärsiviin ihmisiin kohdistuvia kielteisiä asenteita ja lisätä tietoa ja ymmärrystä päihdeongelmista kärsivien ihmisten elämäntilanteista, joita esimerkiksi lähes kaksi vuotta jatkunut koronapandemia on heikentänyt entisestään.
Moni päihdeongelmista kärsivä jäi hyvin niukan tuen varaan palvelujen sulkeutuessa tai karsiessa tapaamisaikoja koronaepidemian seurauksena. Osa joutui viettämään aikaa aikaisempaa enemmän kadulla. Kaupunkien katukuvassa näkyvät edelleen tästä johtuvat negatiiviset lieveilmiöt.
Ratkaisuksi toivotaan usein lisää valvontaa. Valvonta lisääkin turvallisuutta jonkin verran, mutta lisäksi tarvitsemme asenteisiin vaikuttamista ja pitkäkestoisempia ratkaisuja.
Kaikkien kaupunki-kampanjan lähtökohtana on, että päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset tulisi nähdä tuen ja avun tarpeessa olevina yksilöinä eikä järjestyshäiriöinä. Esimerkiksi hoidon ja muiden palveluiden riittämättömyys heijastuu suoraan julkiseen tilaan.
Ihmisten pelot voivat olla voimakkaita, vaikka mitään pahaa tai rikollista ei tapahtuisikaan. Pelot ja turvattomuuden kokemukset ovat kuitenkin kokijalleen aina todellisia ja siksi ne tulee ottaa vakavasti. Kaikkien kaupunki -kampanjan tavoitteena on lisätä turvallisuuden tunnetta ja nostaa esiin viihtyisän ympäristön teemoja julkisessa tilassa.
Tehdään kaupungista turvallinen ja viihtyisä, yhdessä.
”Turvallisuus on lopulta kuitenkin kaikkien asia. Turvallisuutta ei voida ulkoistaa poliisille, pelastuslaitokselle tai armeijalle. Se muodostuu meidän kaikkien yhteisestä panoksesta ja jokapäiväisestä tekemisestä. On hyvä muistaa, että turvallisuus ei tarvitse muodostuakseen suuria turvatoimia, vaan avainasemassa on yhteisöllisyys.” Jani Voutilainen, projektipäällikkö, Turun kaupunki, Smart and Wise
Eleet, sanavalinnat ja puheen sävyt, kaikilla näillä on suuri merkitys kontaktin luomisessa. Moni kaipaa tulla huomatuksi myönteisessä valossa, Riikka Perälä, asiantuntija, Ehkäisevän päihdetyön järjestöverkosto
Sesonkikoristeluja: talvella valoja, kesällä istutuksia ja muuta vihreää siihen harmaaseen betoniviidakkoon. Kävelykaduille ja puistoihin patsaita ja taideteoksia (asunnottomuustyön asiakkaan ajatuksia kaupunkiviihtyvyydestä, syksy 2020).
EPT-verkoston Kaikkien kaupunki-kampanja järjestetään vuosittain erilaisissa julkisissa tiloissa. Vuonna 2018 kampanja järjestettiin Helsingin seudun joukkoliikenteessä ja vuonna 2019 kampanjoitiin Turun seudun joukkoliikenteessä ja Helsingin kirjastoissa. Vuonna 2020 kampanja vietiin Ouluun, mutta osa tapahtumista jouduttiin peruuttamaan koronatilanteen hekentymisen vuoksi.
Vuonna 2021 kampanja järjestettiin Lahdessa ja Oulussa ja kampanja suunniteltiin yhdessä Lahden ja Tampereen kaupunkien sekä järjestöjen kanssa. Kampanjan visuaalisesta ilmeestä vastaa luovan toimiston 358:n ja valokuva- ja videotuotantoyhtiö Duotone.
Nuorille suunnattua materiaalia
Kaikkien kaupunki-kampanjan ja Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n nuorille suunnatun Bueno Talk-sivuston yhteistyössä tekemässä blogitekstissä ja videossa vastataan BuenoTalk-sivustolle tulleeseen kysymykseen ”Miksi ihmiset ovat sekaisin kadulla?
”Kun tutkimuksissa on haastateltu kaduilla päihtyneinä olevia ihmisiä, niissä on tullut ilmi, ettei osa ole koskaan elänyt ns. normaalia elämää. Koulut ovat saattaneet jäädä peruskouluun tai jopa kesken eikä ihmisillä ole minkäänlaisia suunnitelmia tulevaisuudelleen. Vanhemmat eivät pysty auttamaan, koska heillä ongelmat voivat olla vielä pahemmat.”
Katso video (kesto n. 5 min.)
Kampanjaan sisältyy koulutus:
Miten kohdata päihteitä käyttävä tai sekavasti käyttäytyvä ihminen?
Koulutuksen aiheena on:
”Miten kohdata sekavasti käyttäytyvä tai päihteitä käyttävä ihminen julkisessa tilassa.” Koulutus antaa konkreettisia työvälineitä päihteitä käyttävän ihmisen kohtaamiseen ja purkaa heihin kohdistuvaa stigmaa.
Koulutuksessa keskustellaan päihteitä käyttävän ihmisen kohtaamisesta, sekä siitä miten suhtautua haastavasti käyttäytyviin ihmisiin ja mitä kohtaamisessa tulisi huomioida.
Mukana kouluttajana on kokemusasiantuntija. Koulutusta on järjestetty yrittäjille, kirjastojen henkilökunnalle, järjestyksenvalvojille, joukkoliikennetoimijoille, matkalipuntarkastajille ja esimerkiksi ala-asteikäisten lasten vanhemmille. Koulutus on saanut hyvää palautetta ja siitä on koettu olevan hyötyä päihteitä käyttävän ihmisen kohtaamisessa.
Palautetta joukkoliikennetoimijoilta:
”Tosi hyvä sisältö, hyvin rakennettu kokonaisuus.”
”Kaikki oli hyvää.”
” Jokaisen ihmisen pitäisi ajatella tätä asiaa. ”
”Ehdottomasti tarpeellista tietoa itselleni olivat vertaisasiantuntijan kokemukset. Sain siitä hyvää asenteiden ravistelua ja uskon katsovani päihteiden käyttäjää uusin silmin.”
Turvallisuusohjeet pelottavilta tuntuviin tilanteisiin julkisessa tilassa ja joukkoliikenteessä
(suunniteltu lapsille)
- Matkareitin valinta. Kun liikut ulkona, varsinkin pimeällä, valitse reitti, jossa on katuvalot, kauppoja ja asutusta. Vältä pimeitä metsäreittejä tai alikulkutunneleita. Kulje mieluummin yhdessä kaverin kanssa.
- Pysäkit. Jos pysäkillä on sekavasti käyttäytyvä ihminen, kannattaa pysyä kauempana ja hakeutua muiden ihmisten lähelle. Parasta on, että et kiinnitä sekavasti käyttäytyvään ihmiseen mitään huomiota.
- Liikennevälineessä. Vaihda paikkaa, jos liikennevälineessä on häiritsevästi käyttäytyvä ihminen. Siirry joko istumaan tai seisomaan lähelle turvallista aikuista. Sekavalta vaikuttavalle ihmisille ei kannata jäädä puhumaan, eikä hänen kanssaan kannata alkaa väitellä. Ilmoita häiritsevästä matkustajasta kuljettajalle, jos se on mahdollista.
- Lapsi voi pyytää aikuiselta aina apua. Aikuisten on hyvä seurata mitä liikennevälineissä tapahtuu, ja puuttua tarvittaessa sellaisiin tilanteisiin, joissa lapsi kokee turvattomuutta. Lasta kannattaa ohjeistaa siirtymään jonkun turvallisen aikuisen viereen. Vieraalle aikuiselle ei tarvitse ryhtyä puhumaan.
- Jos joku alkaa häiriköidä tai käyttäytyä aggressiivisesti, siirry kauemmas. Soita tarvittaessa 112.
- Monet häiriöt ovat vältettävissä ystävällisellä asenteella. Päihteitä ongelmallisesti käyttävät ihmiset toivovat, että heitä kohdellaan kuten muitakin ihmisiä. ”Vaikka elämässä menee välillä huonosti, se ei tarkoita, että olen paha ihminen.”
- Jos puutut haastavaan tilanteeseen, älä käske äläkä kiellä vaan pyri olemaan määrätietoisen kohtelias: ”Anteeksi mutta…” Älä hermostu päihtyneelle ihmiselle vaan voit esimerkiksi kertoa hänelle: ”Anteeksi oletko huomannut, että täällä on lapsia, joita käytöksesi voi pelottaa…” tai ”Anteeksi, mutta voisitteko olla vähän hiljempaa, meteli voi pelottaa lapsia…”
- Jokaisen aikuisen on autettava lasta. Uskalla toimia ja mennä väliin häiriötilanteessa, mutta muista, että et vaaranna omaa turvallisuuttasi.
- Kuljettaja ei voi aina poistua ohjaamosta ja auttaa, tilanteeseen puuttuminen on meidän matkustajien vastuulla.
- Tukena oleminen on myös tarpeellista puuttumista. Jos jotakuta matkustajaa häiritään sanallisesti, meillä pitäisi olla rohkeutta kysyä ”onko kaikki ok?”
- Myös päihtynyttä ihmistä pitää auttaa. Jos päihtynyt ihminen näyttää heikkokuntoiselta, soita 112.
Video lapsille: Miten toimia, jos kaupungilla liikkuessa pelottaa?
Kaupunkiturvallisuudesta ja -viihtyvyydestä mediassa
HS, 1.12. Miksi jotkut juo viinaa koko ajan lähiöostarilla? Lue tästä
Ostarille meneminen tarkoittaa Villelle sitä, että joku tulee juttelemaan ja tarjoaa oluen, sitten toisen. Yleensä joku laittaa viestin, että on menossa, ja kyselee seuraa. Ville kuvailee tuttaviaan kilteiksi ja rauhallisiksi.
”Ei siellä aiheuteta järjestyshäiriöitä tai hajoteta paikkoja. Siellä vietetään aikaa.”
Mun Oulu-verkkomedia 4.12.2020, Kenen kaupunki? Lue tästä
”Ulkomaalaistaustaisista peräti kahdeksan prosenttia koki turvattomuutta liikkuessaan kotinsa lähikaduilla. Vastaava vertailukelpoinen luku koko väestön osalta on reilu prosentti. Ero on valtava.”
Helsingin Uutiset, 27.11.2020, ”Väsyneitä, nälkäisiä ja normaalia huonommassa kunnossa” – yksi kovan onnen ihmisryhmä vaeltaa nyt kaduilla. Lue tästä
”Erittäin tärkeää olisi luoda kontakti kadulla oleviin ihmisiin ja saada heitä palveluiden tai muun tuen piiriin. Tässä hyvin pienillä asioilla voi olla merkittävä rooli.”
#kaikkienkaupunki – tehdään kaupungista turvallinen ja viihtyisä, yhdessä.
Lisätiedot
Kim Kannussaari
Asiantuntija, EPT-verkosto/EHYT ry
kim.kannussaari(at)ehyt.fi
p. 050 597 7555