Kieli, koulutus ja yhteiskunta – maaliskuu 2024
Kuva: Linda Saukko-Rauta, Redanredan Oy
Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 15(2)
Julkaistu: 20. maaliskuuta 2024
Pääkirjoitus: Tulin, näin ja jäin – kansainväliset osaajat Suomessa
Sanna Riuttanen ja Heidi Vaarala
Mitä PISA mittaa – Mitä PISA ei todellakaan mittaa?
Juhani Rautopuro
PISA-tutkimusohjelma toteutetaan kolmen vuoden välein ja siinä selvitetään, miten 15-vuotiaat nuoret hallitsevat tulevaisuuden kannalta keskeisiä avaintaitoja, millaiset tekijät ovat yhteydessä näihin taitoihin ja millaisia muutoksia osaamisessa on havaittavissa. PISA-tutkimuksessa arvioidaan lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Kukin näistä alueista on vuorotellen tutkimuksen pääalueena. PISA-tutkimus on kuitenkin vain yksi osa kokonaisuutta, jolla Suomen koulutuksen laatua arvioidaan. Tässä artikkelissa keskityn kuvaamaan Suomen oppimistulosten arviointijärjestelmää, joka on maailmanlaajuisesti varsin ainutlaatuinen. Lisäksi pyrin avaamaan näkemyksen siitä, millaisia mahdollisuuksia ja rajoitteita arviointitulosten tulkinnassa tulee ottaa huomioon.
Maahanmuuttajataustaisten journalistien koulutus Haaga-Heliassa
Taija Hämäläinen
Suomessa asuu paljon maahanmuuttajia, mutta suomalainen journalismi on kuitenkin pitkään ollut varsin yksiäänistä. Journalismia on tehty kotimaisilla kielillä, ja toimittajat ovat perinteisesti olleet näiden kielten puhujia. Maahanmuuttajatoimittajat voisivat kuitenkin tarjota suomalaiselle journalismille paljon ja rikastuttaa sitä omalla monipuolisella osaamisellaan, kielillään ja näkökulmillaan.
Yksikielisyysvinouma, kielikäsitykset ja yhteiskunnallinen kielityö
Tommi Jantunen
Tässä artikkelissa tarkastelen yksikielisyysvinoumaa eli taipumusta nähdä yksikielinen ihminen kaikenlaisen kieleen liittyvän toiminnan prototyyppinä. Analysoin vinoumaa käsitetasolla suhteessa yksilöiden kielikäsityksiin sekä yhteiskunnalliseen kielityöhön. Yksityiskohtaisemmin paneudun yksikielisyysvinouman toteutumiseen suomalaisen viittomakielen kielenhuollossa ja kielipolitiikassa.
Suomen romanikielen dilemmoja
Kimmo Granqvist
Romanikieli on Suomen perinteisiä vähemmistökieliä. Sitä pidetään vakavasti uhanalaisena. Sitä turvaavat sekä kansallinen lainsäädäntö että kansainväliset sopimukset, mutta kielelliset oikeudet toteutuvat heikosti. Tässä artikkelissa tarkastelen dilemmoja, jotka liittyvät käsityksiin romanikielen murteista tai eri romanikielistä, Suomen romanikielen asemaan yhteiskunnassa ja romaniyhteisössä sekä sen käyttöaloihin, normitukseen, opetukseen ja elvyttämiseen.
Kohti kielitietoista koulua – yhteistyötä kielellisen moninaisuuden tukemiseen
Elisa Repo
Teksti perustuu kielikasvatusalan väitöskirjaani Together towards language-aware schools. Perspectives on supporting increasing linguistic diversity, joka tarkastettiin Turun yliopistossa helmikuussa 2023. Ehdotan väitöskirjassani, että kielitietoinen koulu on luotava yhteistyössä ja koulutusjärjestelmän eri tasoilla. Kielikoulutuspolitiikan verkosto ja Soveltavan kielentutkimuksen keskus myönsivät minulle tammikuussa 2024 Kari Sajavaara -tunnustuspalkinnon tieteellisesti ansiokkaasta ja yhteiskunnallisesti merkittävästä soveltavan kielentutkimuksen väitöskirjatutkimuksesta.
Kielitietoisuuden uusi aikakausi suomalaisessa koulutuksessa
Roosa Väisänen ja Geo Goyi
Kielitietoisuus avaa uusia ovia oppimisen maailmassa, tarjoten avaimet syvempään ymmärrykseen kielestä itsestään sekä sen merkityksestä yksilön ja yhteisön elämässä. Suomalaisessa lukiokoulutuksessa kielitietoisuuden käsite on saanut uuden, keskeisen roolin, kun pyrimme vastaamaan nyky-yhteiskunnan moninaisiin haasteisiin ja valmistamaan oppijoita globaaliin tulevaisuuteen. Tässä artikkelissa käsitellään kielitietoisuuden merkitystä suomalaisessa lukiokoulutuksessa ja esitellään Vantaan kaupungin ja myös samalla Suomen ensimmäiset kielikoordinaattorit lukiokoulutuksen tasolla. Kielikoordinaattorit tukevat ja edistävät roolissaan opettajien kielitietoisuuden kehittymistä ja kielitietoisen pedagogiikan integroimista opetukseen, sekä edistävät koko Vantaan lukiokoulutuksen monikielisyyttä.