Sähköpyörätuolit ovat vieri vieressä olohuoneessa. Raila ja Miika Riikonen ovat asettuneet niin lähelle toisiaan kuin mahdollista.
Aviopari tapittaa televisiota. Välillä, kun tekee mieli tarttua kumppania kädestä, he kutsuvat paikalle avustajan.
– Minä pyydän, että minun käteni lasketaan Miikan polvelle tai Miikan käsi laitetaan minun käteeni, Raila sanoo.
Raila Riikosella on hermoperäinen lihassairaus SMA2. Hän on ollut koko elämänsä toisten avun varassa.
Miika Riikonen on ollut pyörätuolissa reilut kymmenen vuotta. Perinnöllinen lihasrappeuma Beckerin lihasdystrofia heikentää lihaksia hitaasti.
Molemmat tarvitsevat apua ympäri vuorokauden.
Fyysinen läheisyys on heille työlästä, mutta se on on aina ollut tärkeä osa Riikosten parisuhdetta. Ilman sitä he tuskin edes olisivat yhdessä.
– Minusta ainakin tuntuu, että hakisin läheisyyttä ja seksiä sitten jostain muualta, jos en sitä tässä parisuhteessa saisi, Raila Riikonen sanoo.
Avusteinen seksi oli avustajalle uusi asia
Kun Raila ja Miika Riikonen haluavat harrastaa seksiä, on otettava kalenteri esiin.
Heille seksi on nimittäin mahdollista vain silloin, kun sopiva henkilökohtainen avustaja on työvuorossa.
– On hankalaa, kun seksille ei yksinkertaisesti ole aina aikaa silloin, kun tekisi mieli, Raila sanoo.
Tällä hetkellä Riikosilla on yhteensä seitsemän vakituista henkilökohtaista avustajaa, joista kaksi avustaa heitä myös seksissä.
– Ei sitä kaikkien avustajien kanssa ole otettu edes puheeksi. Se on niin intiimi, henkilökohtainen ja herkkä asia, että se vaatii juuri sen määrätynlaisen luottamuksen avustajan ja meidän välillä, Raila sanoo.
Useimmiten seksissä avustaa Miikan henkilökohtainen avustaja Jannina Tallberg.
"Olen ajatellut sen niin, että jos olisin itse vammautunut ja tarvitsisin apua seksissä, niin kyllä mä sitä haluaisin ja varmaan vaatisin."
Jannina Tallberg, henkilökohtainen avustaja
Aloittaessaan avustajana puolitoista vuotta sitten Tallberg ei osannut kuvitella olevansa Riikosten apuna seksissä.
Hän ei ollut törmännyt avusteiseen seksiin lähihoitajakoulutuksessaan tai aiemmin työelämässä.
– Kaikki on tullut tietoon pikkuhiljaa, kun aloitin Miikan avustajana. Meillä on alusta asti synkannut todella hyvin, ja on rentoa olla läsnä avustamistilanteissa, Tallberg kertoo.
Kun Jannina oppi tuntemaan Riikoset paremmin, hän ilmaisi itse olevansa valmis auttamaan heitä myös seksissä.
– Olen ajatellut sen niin, että jos olisin itse vammautunut ja tarvitsisin apua seksissä, niin kyllä mä sitä haluaisin ja varmaan vaatisin.
Avusteisessa seksissä tarvittava luottamussuhde Tallbergin ja Riikosten välille rakentui askel kerrallaan.
– Aluksi saatoin ojentaa jonkun apuvälineen tai vaihtaa paristoja. Pikku hiljaa aloin olla enemmän mukana. Levitän esimerkiksi liukuvoiteen tai autan nostolaitteen hytkyttämisessä, että saadaan se tahti, Tallberg sanoo.
Joskus kun Tallberg auttaa Railan ja Miikan sopivaan asentoon, hän poistuu paikalta ja antaa pariskunnalle kahdenkeskistä aikaa.
Toisinaan hän on seksitilanteessa mukana liikuttamassa jommankumman kättä tai vartaloa. Silloin hän kääntää katseen sivuun.
– Minulla pyörii tosi paljon omia ajatuksia päässä. Mietin esimerkiksi, että mitä täytyy tehdä työpäivän jälkeen. Pystyn sulkemaan itseni pois siitä tilanteesta jollain tapaa, Tallberg sanoo.
Seksissä avustaminen ei ole seksipalvelun toteuttamista
Suomessa avusteiselle seksille ei ole selkeitä sääntöjä tai määritelmiä, vaikka se on monille henkilökohtaisille avustajille ja avunsaajille arkipäivää.
Käytännössä avustajat ja avunsaajat sopivat keskenään, mitä seksissä avustamiseen kuuluu.
– On tullut tilanteita, että avustaja on sanonut, että hän ei mene tämän pidemmälle, mikä on tosi hyvä. On tärkeää, että niistä asioista puhutaan etukäteen, Raila Riikonen sanoo.
Etukäteen sopimisen tärkeyttä peräänkuuluttaa myös erityistason seksuaaliterapeutti (NACS) ja seksuaalikasvattaja (SSS) Tanja Roth. Vuonna 2016 Suomessa julkaistiin Rothin kirjoittama opas seksissä avustamisesta.
– Kuka menee töihin, joissa asioista ei sovita etukäteen? Minä kannustan tekemään työsopimuksesta erillisen, kirjallisen sopimuksen siitä, mitä seksissä avustaminen sisältää, Roth sanoo.
Hänen mukaansa sopimus takaa sen, että avusteinen seksitilanne on kaikille osapuolille turvallinen.
– Ketään ei tietenkään voi pakottaa avustamaan toista seksissä. Myös avustajilla on seksuaalioikeudet, Roth sanoo.
Avusteinen seksi jaetaan passiiviseen ja aktiiviseen avustamiseen. Passiivinen avustaminen on esimerkiksi vaatteiden riisumista, seksivälineiden ojentamista tai niiden pesemistä käytön jälkeen.
Aktiivisessa avustamisessa avustaja on enemmän mukana seksitilanteessa.
– Mutta se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että avustaja lähtee harrastamaan seksiä heidän kanssaan. Seksissä avustaminen ei siis ole seksipalvelun toteuttamista, Tanja Roth selventää.
Riikoset ja Tallberg eivät ole tehneet kirjallista sopimusta siitä, mitä seksissä avustaminen sisältää. He luottavat siihen, että suullinen sopimus toimii ja vuorovaikutus pelaa.
Suullinen sopimus mahdollistaa heidän mukaansa myös joustavuuden seksin aikana.
– Ei sitä välttämättä voi kauhean tarkasti kirjoittaa mihinkään, mitä se käytännön apu on. Siinä eletään aina tilanteen mukaan, Raila sanoo.
Orgasmi lievittää kipuja
Riikosten seksi vie paljon aikaa. Jo pyörätuolista nostolaitteeseen siirtyminen voi kestää vartin.
Nostolaite on tarkoitettu liikuntavammaisen ihmisen siirtymiseen esimerkiksi pyörätuolista sänkyyn, suihkuun tai wc-istuimille.
Riikoset käyttävät nostolaitetta myös seksin apuvälineenä, sillä sen avulla pääsee paremmin toisen lähelle, kun pyörätuoli ei ole tiellä.
– Olemme molemmat roikkuneet nostolaitteessa lukuisia tunteja erilaisia seksiasentoja etsien ja kokeillen, Riikoset kertovat.
Yleensä, kun Riikoset harrastavat seksiä, he antavat vuoron perään toisilleen nautintoa esimerkiksi seksivälineiden avulla tai antamalla suuseksiä.
Raila kärsii päivittäin hermosäryistä, ja hänelle orgasmi on yksi parhaista kivunlievittäjistä.
– Olisi mukavaa, jos pystyisimme saamaan yhtä aikaa nautintoa, mutta emme ole vielä löytäneet siihen hyvää asentoa, Raila sanoo.
"Seksuaalikasvatus kuuluu kaikille ihmisille, oli ihminen vammainen tai ei. "
Tanja Roth, erityistason seksuaaliterapeutti ja seksuaalikasvattaja
Haastetta seksiin tuo myös se, että asennon vaihtamiseen menee aina useita minuutteja. Se taas syö tunnelmaa.
– Seksi keskeytyy joka kerta, kiihottuminen pitää aloittaa aina alusta ja pitää löytää tunnelma uudestaan, Riikoset kertovat.
“Ei ole olemassa mitään vammaisseksuaalisuutta”
Tanja Roth toimii yrittäjänä ja kiertää kouluttamassa oppilaitoksissa, sairaanhoitopiireissä, palvelutaloissa ja yksityisissä tilaisuuksissa seksuaalisuudesta, myös avusteisesta seksistä.
10 vuotta alalla työskennelleen Rothin mukaan asiat muuttuvat Suomessa hitaasti.
Hän ei ihmettele, että avusteinen seksi on edelleen Suomessa tabu, sillä seksuaalisuus ja vammaisuuskin ovat yhä edelleen tabuja.
– Vammaisten ihmisten seksuaalioikeudet ovat vielä lapsenkengissä. Usein seksiin liittyvät asiat jätetään kokonaan kertomatta, Roth sanoo.
Seksuaalioikeuksien toteutumista voisi hänen mukaansa edesauttaa parhaiten yhdenvertaista ja kokonaisvaltaista seksuaalikasvatusta lisäämällä.
– Tiedon avulla ihmiset voivat tehdä valintoja omassa elämässään. Seksuaalikasvatus kuuluu kaikille ihmisille, oli ihminen vammainen tai ei. Hyvä on kertoa myös avusteisesta seksistä.
"Monet vammaiset ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, että heilläkin on oikeus seksuaaliseen nautintoon."
Raila Riikonen
Myös sosiaali- ja terveysalan ihmisiä täytyy kouluttaa lisää.
– Tärkeintä on muistaa, että ei ole olemassa mitään vammaisseksuaalisuutta. On vain seksuaalisuus ja erilaisia ihmisiä. Kaikilla ihmisillä on oikeus saada yhdenvertaisesti omalla kommunikointitavalla ja kielellä kokonaisvaltaista tietoa, Roth sanoo.
Myös Raila Riikonen työskentelee vammaisten ihmisten seksuaalioikeuksien ja avusteisen seksin parissa.
Seksuaalikasvattajana hän pitää yrityksille luentoja ja antaa yksityishenkilöille neuvontaa. Hän toimii myös kokemusasiantuntijana, eli käyttää omaa elämäänsä esimerkkinä.
– Monet vammaiset ihmiset eivät välttämättä edes tiedä, että heilläkin on oikeus seksuaaliseen nautintoon.
Se tekee Railan yhtäältä surulliseksi, mutta toisaalta saa työskentelemään entistä kovemmin.
Hänelle itselleen oman seksuaalisuuden toteuttaminen on suuri osa elämää.
– Jos niille omille seksuaalisille tarpeille ei pystyisi tekemään mitään, niin kyllähän se aika ahdistavaa olisi. En minä ainakaan voisi kuvitella itseäni ihmisenä ilman sitä, Raila Riikonen sanoo.
Perjantai-dokkari: Tarvitsemme apua seksissä nyt Areenassa.
Lue myös:
Avustettu seksi on suuri luottamuksen osoitus – "Seksuaalisuus on äärettömän iso tekijä"