Hallituksen varautumisen ministerityöryhmä on pohtinut tiistaina energian huoltovarmuutta ja Ukrainan sodan vaikutuksia elinkeinoelämään.
Sodan takia perustetun työryhmän puheenjohtaja, valtiovarainministeri Annika Saarikon (kesk.) mukaan kokouksen keskeinen johtopäätös oli, että Suomen on päästä eroon Venäjän fossiilienergiasta.
Tähän tarvitaan vihreää siirtymää eli fossiilisia polttoaineita korvataan uusiutuvalla energialla.
– On selvää, että meidän on irtauduttava venäläisestä energiasta, mutta se ei tapahdu yhdessä yössä, Saarikko sanoo.
Ministerit käsittelivät myös kuljetusalan ahdinkoa, mutta päätöksiä ei vielä tehty.
– Pitäisi löytää nopeasti vaikuttavia toimia, mutta pitkällä aikavälillä keinot eivät saa vaarantaa Suomen irtautumista fossiilisista polttoaineista. Vaihtoehtoina olivat suora taloudellinen tuki kuljetusalalle tai jakeluvelvoitteen väliaikainen alentaminen, mutta ministeriöt eivät olleet yksimielisiä näistä keinoista.
– Tavoitteeni on, että seuraavassa kokouksessa pystyisimme tekemään päätöksiä kuljetusalan tukemisesta. Kuljetusala pitää huolen siitä, että tavarat varmasti liikkuvat. Logistiikka on myös huoltovarmuusasia, Saarikko kertoo.
Kuljetusala on pahoissa vaikeuksissa kallistuneen dieselin ja bensan takia, ja kuljetusten turvaamiseksi on vaadittu tukea. Jo aiemmin sovittu jakeluvelvoitteen nostaminen eli uusiutuvien osuuden kasvattaminen bensassa ja dieselissä nostaa niiden hintaa.
Saarikon mukaan kaikki näkevät, että kuljetusalan auttamiseksi on tehtävä toimia pikaisesti, mutta ne eivät saa vaarantaa pidemmän aikavälin ilmastotavoitteita.
– Tässä on tämä ristiriita. Jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutuksista on myös ministeriöissä erilaisia arvioita.
Saarikko ei paljastanut mahdollisen tuen tai jakeluvelvoitteen alentamisen mittaluokkaa tai summaa.
Energiahankkeiden luvitus nopeammaksi
Työryhmä kuuli kokouksessaan Elikeinoelämän toimitusjohtajaa Jyri Häkämiestä ja Finanssivalvonnan johtajaa Anneli Tuomista Venäjän hyökkäyksen vaikutuksista Suomen talouteen ja yrityksiin sekä pankkisektoriin.
Saarikon mukaan suomalaisten pankkien tilanne on vahva ja sektorin suorat altistumiset Venäjälle ovat pieniä. Sen sijaan sodan vaikutukset Suomen ulkomaankauppaan ovat muuta Eurooppaa suurempia. Toisaalta Suomen riippuvuus Venäjän energiasta on muuta Eurooppaa vähäisempää.
– Kävimme läpi yritysten huolta kyberturvallisuudesta laajemminkin yhteiskunnan ydintoimintoihin. Pohdimme myös sitä, miten laajasti Venäjän eristäytyminen tulee vaikuttamaan elinkeinoelämäämme ja yrityksiimme.
Ministereille kerrottiin myös, että Suomen maariski eli Suomen sijainti Venäjän naapurina ei ole toistaiseksi vaikuttanut investointeihin tai matkailuun.
Saarikon mukaan Venäjän energiaa korvaavien suomalaisten energiahankkeiden pullonkaula on niiden hidas luvitus, ja tähän tullaan nyt puuttumaan.
– Meidän pitää varmistaa, että meidän luvituskäytännöt on sellaisia, että kansainväliset investoinnit ja hankkeet etenevät nykyistä nopeammin.
Ministerityöryhmä käsitteli myös talouden ja huoltovarmuuden osuutta hallituksen ajankohtaisselontekoon, joka tehdään Venäjän hyökkäyksestä johtuvan turvallisuusympäristön muuttumisen takia. Selonteko annetaan eduskunnalle lähiviikkoina.
Suomi pyrkii eroon Venäjän energiasta
Suomi haluaa katkaista riippuvuuden Venäjän energiasta, ja maan tuottamalle sähkölle ja raaka-aineille etsitään korvaajaa.
Suomi tuo Venäjältä paljon puuhaketta kaukolämmön tarpeisiin ja maakaasua teollisuudelle. Ilmastosyistä alasajettu turve on nostettu yhdeksi venäläisen puuhakkeen vaihtoehdoksi.
Työryhmän ministerit päättivät viime viikolla kotimaisen ruuantuotannon huoltovarmuutta tukevasta 300 miljoonan euron apupaketista. Ukrainan sota on nostanut maatalouden kustannuksia.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon kello 23 asti.
Lue lisää:
Valtiovarainministeri Saarikko esittää tiederahoitukseen kohdistuvien leikkausten perumista